Niskavuori – Wikipedia
Sisällissodan jälkeen Heta ajaa Siipirikon pois Muumäeltä, mistä Hetan lapset raivostuvat Hella Wuolijoki. Lisäksi hän laati Neuvostoliiton lähetystölle Helsingissä säännöllisiä poliittisia tilannekatsauksia. Saanut nimensä äidinisänsä Saaroisten Matin mukaan 1880-luku. Tunnetuin Wuolijoen pääjohtajakauden ohjelmista oli kuitenkin Wuolijoen itse kirjoittama ja ohjaama kuunnelmasarja Työmiehen perhe, jota alkoi vuoden 1948 joulukuussa ja jatkui vuoden 1951 loppuun asti. Sivuhenkilö näytelmissä Niskavuoren leipä ja Entäs nyt, Niskavuori? Laineen elokuvissa Niskavuoren Aarne ja Niskavuori taistelee Saimaa näyttelee Martta Kontula 1940-luku. Sotien jälkeinen aika Kansanedustajaksi Wuolijoki nousi varapaikalta SKDL:n kansanedustajaksi heinäkuussa 1946 K. Kuolinvuoteellaan Akusti tunnustaa pitäneensä Siipirikosta enemmän kuin vaimostaan Niskavuoren naiset. Poliittisesti aktiivinen äärivasemmistolainen Wuolijoki toimi talvisodan aikana rauhanneuvottelijana, mutta jatkosodan aikana hänet tuomittiin vankeuteen maanpetoksesta. Kassilan Niskavuoressa hahmon nimi on Henrik Warelius Helsingin Kaupunginteatteri. Perinteistä maalaismiljöötä kuvaavan Niskavuori-sarjan esikuvana on ollut Sulo Wuolijoen kotitalo, Hauholla sijaitseva Vuolijoen kartano. Martti on ihastunut Malviinaan, mutta ei saa vastakaikua Matti Kassila. kansanedustaja) Sulo Wuolijoen, joka oli Leninin ja Otto Wille Kuusisen henkilökohtainen ystävä. Saima Niskavuori Loviisan ja Juhanin tytär Niskavuori (elokuva). Wuolijoki oli toisaalta närkästynyt joutuessaan ottamaan vastaan desantin, hän oli odottanut poliittisesti korkea-arvoisempaa rauhantunnustelijaa. Aliinaa arempi ja ujompi Niskavuoren leipä. Jäähyväispuheessaan radion kuuntelijoille muutamaa päivää myöhemmin Hella Wuolijoki toivoi, ettei Yleisradio "kokonaan politisoituisi" ja että sanomalehdistö antaisi hänen seuraajalleen "sen työrauhan, jota minä en saanut". Vaalan mustavalkoelokuvassa Niskavuoren naiset Sandrana on Aino Lohikoski, vuoden 1958 väriversiossa puolestaan Pia Hattara Suomalaiset. Wuolijoen tuotannossa erityisen merkillepantavaa ovat vahvat naishahmot. Vaalan Loviisassa Saaroisten isäntää näyttelee Reino Valkama, vuoden 1987 televisioelokuvassa Niskavuoren nuori emäntä häntä näyttelee Veijo Pasanen Kaupungistuminen. Toisaalta Wuolijoki käytti poliittisia suhteitaan myös omien liiketoimiensa edistämiseksi. Vaalan mustavalkoelokuvassa Niskavuoren naiset Anna-Liisaa näyttelee Lea Joutseno, värielokuvassa puolestaan Leni Katajakoski Maaltamuutto. Wuolijoki kuului kyseiseen kortistoon, mutta kuuluivat siihen myös kokoomuslainen puolustusministeri Arvi Oksala ja valtionvarainministeri Mauno Pekkala. Mukana näytelmissä Niskavuoren leipä ja Entäs nyt, Niskavuori? Suomen sisällissota. V. Siipirikko syntyy Niskavuorella Toinen maailmansota. Virossa syntynyt Wuolijoki teki elämäntyönsä Suomessa. Miespääosa näytelmässä Entäs nyt, Niskavuori? Längelmäki. Wuolijoki todettiin syylliseksi jatkettuun maanpetokseen. Vuoden 1984 Niskavuoressa Leenaa esittää Pihla Sveholm Häme. Wuolijoesta kertova elokuva Hella W sai ensi-iltansa 28.1.2011. Lilli Niskavuori Aarnen ja Ilonan tytär Hämeenlinna. Ohjelmassa parlamentaarisen voimasuhteiden mukaan valitut keskustelijat käsittelivät erilaisia teemoja. Antti Niskavuori Juhanin pikkuveli Hauho. WSOY, 1987. Juhani kokee hänet kilpailijakseen ja lopulta häätää pois Niskavuorelta Hausjärvi. Hänellä oli laajoja liiketoimia 1920- ja 1930-luvuilla Neuvostoliitossa. Vuoden 1987 televisionäytelmässä Entäs nyt, Niskavuori? Fredrikin osan näyttelee Arto Tuominen Lammi. Wuolijoen tunteman ja avustaman NKVD:n tiedusteluverkoston avulla Neuvostoliitto sai tietoja Suomen sotilaallisista, yhteiskunnallisista ja taloudellisista oloista. Hän kestää avioliiton Hetan kanssa sortumatta viinaan, tekemättä itsemurhaa tai muuta dramaattista Uusimaa. 179-181. Niskavuori on kenties kaikkein analysoiduin suomalainen näytelmäsarja Helsinki. Kirjallinen työ Wuolijoen näytelmät ovat suomalaisen kirjallisuuden perusteoksia. Perii Niskavuoren Viro. Nuori Hella Murrik esiintyy romaanihenkilönä Jaan Krossin romaanissa Professori Martensin lähtö. Vuoden 1987 televisioelokuvissa Niskavuoren nuori emäntä ja Niskavuoren Heta häntä näyttelee Juhani Niemelä Helme. Liiketoimiensa vuoksi Wuolijoki matkusteli 1920- ja 1930-luvuilla ahkerasti Neuvostoliitossa. Vuoden 1987 televisionäytelmässä Entäs nyt, Niskavuori? Saimaa näyttelee Soile Markkanen 1886. Wuolijoki toimi Aunuksen puuliikkeen johtajana vuosina 1923–1931. maaliskuuta 1936 Hauho. Ennen jatkosotaa Wuolijoki järjesti kartanollaan salaisen neuvottelun Väinö Tannerin ja neuvostodiplomaatti Terentjevin kanssa. Niskavuoren leivän dialogissa mainitaan myös Aarnen ja Martan toinen tytär, Tytti Valentin Vaala. Liitto päättyi eroon vuonna 1923. Vuoden 1984 Niskavuoressa Anttia esittää Antti Viirkorpi Lahden kaupunginteatteri. Sisällysluettelo 1 Perhetausta ja koulutus 2 Poliittinen herääminen 3 Ura liike-elämässä 4 Kirjallinen työ 5 Poliittinen toiminta 5.1 Talvisodan rauhanneuvottelija 5.2 Jatkosodan maanpetostuomio 6 Sotien jälkeinen aika 6.1 Kansanedustajaksi 6.2 Yleisradion pääjohtajaksi 6.3 Erottaminen Yleisradiosta 7 Mediassa 8 Teokset 8.1 Näytelmät 9 Lähteet 9.1 Viitteet 10 Aiheesta muualla Perhetausta ja koulutus Ella Maria Murrik syntyi Valgamaan maakunnassa Etelä-Virossa, joka oli Viron kansallisen liikkeen ydinaluetta. tammikuuta 1939) 1937 Niskavuoren Aarne, 1954 Niskavuori, 1984 Niskavuoren nuori emäntä, 1940 (Helsingin Kansanteatteri 13 Musikaali. Talvisodan rauhanneuvottelija Talvisodan alussa, joulukuussa 1939 Wuolijoki lähetti ulkoministeri Tannerille kirjeen, jossa tarjoutui osallistumaan rauhanneuvotteluihin tuntemansa neuvostolähettiläs Aleksandra Kollontain kanssa Tukholmassa. Elokuvasovitukset Wuolijoki ei alun perin suunnitellut Niskavuorta sarjaksi Niskavuoren naiset. Yhtiön kaaduttua konkurssiin laman aikana Wuolijoki toimi neuvosto-omisteisen Suomen Nafta Oy:n hallituksen kokopäiväisenä puheenjohtajana vuosina 1931–1938. Sandran sisko Serafiina työskentelee kansakoulun vahtimestarina Niskavuoren naiset. Wiikin tilalle tämän kuoltua kesäkuussa 1946. Muita Dialogissa mainitaan myös, että Juhanin, Hetan, Antin ja Kustaavan isällä oli Sauna-Maijaksi kutsuttu tytär kirkonkylän Laurilassa Niskavuoren leipä. Muissa keskeisissä rooleissa ovat muun muassa Matleena Kuusniemi, Hannu-Pekka Björkman, Antti Litja, Pirkka-Pekka Petelius, Maria Heiskanen, Svante Martin, Petri Manninen ja Maria Sid. Mukana näytelmissä Niskavuoren naiset, Niskavuoren leipä ja Entäs nyt, Niskavuori Niskavuoren leipä. Väinö Tanner puolustautuu; Sosialidemokraattinen puoluetoimikunta, 1946. Hahmon sukunimi on vaihdettu Muumäestä Harjulaksi Niskavuoren nuori emäntä. heinäkuuta 1886 Helme, Viro – 2. Musikaalinen Niskavuoren nuori emäntä. Lähteet Jukka Rislakki: Maan alla. Tohtori alkaa seurustella eronneen Martan kanssa tämän odottaessa lasta pehtoorille Miniä. Yleisradion pääjohtajaksi Yrjö Murron esityksestä hänet valittiin Yleisradion pääjohtajaksi vuosiksi 1945–1949 edellisen pääjohtajan J. Vaalan Loviisa-elokuvassa häntä näyttelee Reino Häkälä Välirauha. Wuolijoen NKVD-kytköksistä tietämätön Tanner suostui epäröiden, ja lopulta rauhaan johtaneet neuvottelukosketukset maiden välillä alkoivat. Vuoden 1984 Niskavuori-elokuvassa Saimana on Elina Pohjanpää Suomen Kansallisteatteri. Vakion jouduttua jättämään paikkansa. Hänen suhteensa Juhaniin järkyttää Niskavuorta perin pohjin Niskavuoren Heta. ISBN 951-0-13982-3. Heta on klassinen pirttihirmu, joka aviomiehensä kanssa nostaa Muumäen torpan pitäjän mahtitilaksi Niskavuoren Heta. ISBN 951-20-6548-7 Pekka Lounela ja Matti Kassila: Kahden naisen sota: vuosisadan vakoilutarina. Vuoden 1984 Niskavuori-elokuvassa Kaarlona on Esa Saario Entäs nyt, Niskavuori?. Poliittinen herääminen Vuoden 1905 suurlakko sai Murrikin näkemään työväestön joukkovoiman ja hän rakensi yhteyttä sosialismin oppeihin. Kirjoittaja Näytelmäsarjan kirjoittaja ja sarjan luoja on Etelä-Virossa Helmessä 1886 syntynyt Ella Maria Murrik eli Hella Wuolijoki Jatkosota. Hän kirjoitti vankeusajastaan muistelmat Enkä ollut vanki (1944), joissa korosti, että kuulusteluissa uhka joutumisesta pelättyyn Hämeenlinnan naisvankilaan sai vangitut kertomaan kaiken mitä tiesivät. Mukana näytelmässä Niskavuoren Heta Entäs nyt, Niskavuori?. ISBN 951-746-554-8. Sivuhenkilö näytelmässä Niskavuoren leipä Valentin Vaala. Hänet tunnetaan myös yhteistyöstään Bertolt Brechtin kanssa. marraskuuta 1950) 1890-luku – 1920-luku Niskavuoren Heta, 1952 Niskavuoren Heta, 1987 (televisioelokuva) Entäs nyt, Niskavuori?, 1953 (Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteri 11 Edvin Laine. Christopher Andrew & Oleg Gordievsky: KGB: The Inside Story of its Foreign Operations from Lenin to Gorbachev. Jaakon biologinen isä on Santeri Lammentausta, jonka kanssa Hetan oli tarkoitus avioitua Niskavuori (elokuva). Sarjan oli tarkoitus tarjota vaihtoehto Yleisradion toiselle hyvin suositulle perhesarjalle Suomisen perhe. Keskeinen henkilö näytelmässä Niskavuoren Heta Tauno Palo. Ajatuskirjat, 2006. Laineen elokuvissa Niskavuoren Aarne ja Niskavuori taistelee Fredrikiä näyttelee Ossi Korhonen Emma Väänänen. Wuolijoki muistetaan erityisesti näytelmäkirjailijana Niskavuori-näytelmäsarjastaan. Näytelmissä näkyy kirjoittajan vaiheikas elämä, ja niiden särmikkyys on aikoinaan aiheuttanut kiivasta keskustelua Elsa Turakainen. Jukka Seppinen: ”Vallankumouksesta sotien loppuun”, Neuvostotiedustelu Suomessa 1917-1991. Vuoden 1987 televisionäytelmässä Entäs nyt, Niskavuori? Kaarloa näyttelee Matti Nurminen Olga Tainio. Wuolijoen johtama Yleisradio tarjosikin aivan uudenlaisia ohjelmasisältöjä. Mukana näytelmässä Niskavuoren naiset Helsingin Kaupunginteatteri. Viitattu 6.7.2008. Suurimman huomion on saanut niskavuorelainen vahvan naisen tematiikka Hilkka Helinä. Helsingin) yliopistossa kansanrunoutta, historiaa ja venäjän kieltä, ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1908. Vuoden 1984 Niskavuori-elokuvassa Mattia näyttelee Ismo Kallio Martta Kinnunen. Hän piti vuosina 1918–1920 poliittista salonkia Helsingin Eirassa sijainneessa asunnossaan. Rauni Luoman näyttelemä Heta on suomalaisen elokuvan arvostetuimpia roolisuorituksia Anoppi. Vuonna 1952 Wuolijoki palkittiin Pro Finlandia -mitalilla. Miessivuosa näytelmissä Niskavuoren naiset ja Niskavuoren leipä Appi. Erkki Tuomioja kuvaa isoäitinsä Hella Wuolijoen vasemmistolaisuutta abstraktilla tasolla olevaksi ja yleishumanistiseksi, osin romanttissävytteiseksi ajatusmaailmaksi. Kronologisesti se on jatkoa Niskavuoren nuorelle emännälle, ja sen keskushenkilönä on Niskavuoren vanhin tytär, Heta, joka nai rengin ja muuttaa Muumäelle Längelmäki. Hella Wuolijoen pysyvin, nykypäiviin saakka kantanut aikaansaannos Yleisradiossa oli Radioteatterin perustaminen vuonna 1948. Anna-Liisa Niskavuori Loviisan ja Juhanin tytär, sisarussarjan nuorin, Ilona Ahlgrenin ystävä Reino Valkama. Erottamisen perusteena oli yleinen tyytymättömyys Wuolijoen toimintaan pääjohtajana. Viidettäkin sukupolvea on tulossa, sillä Hilkka on raskaana Veijo Pasanen. Tästä syystä hän ei liittynyt Suomen salaiseen kommunistiseen puolueeseen. Vakava ja yksioikoinen Kerttu Salmi. Naisten osallistuminen poliittisiin keskusteluihin yhdessä miesten kanssa tasavertaisina oli tuolloin uutta Suomessa. Kustaava Niskavuori Juhanin nuorempi sisko Maija-Liisa Majanlahti. Jukka Seppisen mukaan Wuolijoen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja NKVD:n organisaatiossa kuvaa illegaalin residentin eli korkean asemapaikan omaavan laiton toimintamalli, jota NKVD käytti kautta Euroopan ennen toista maailmansotaa. Tarinan eteenpäinviejä näytelmissä Niskavuoren naiset, Niskavuoren leipä ja Entäs nyt, Niskavuori? Juhani Niskavuori. Historiantutkija Jukka Seppisen mukaan tämä johtui siitä, että Wuolijoen vakoilutoiminnan kannalta esiintyminen "yhteiskuntakelpoisempana" oli hedelmällisempää. Akusti on vaatimaton eikä korosta itseään, mutta tekee keskeiset taloudelliset päätökset itsenäisesti Hetalta kysymättä Heta Niskavuori. Teokset Enkä ollut vanki – tuokiokuvia vankilasta, Tammi 1944 Näytelmät Talulapsed (Talon lapset) (1912) Koidula (1932) Minister ja kommunist (1932) Laki ja järjestys (1932) Kulkurivalssi (kirjoitettu salanimellä Feliks Tuli) Palava maa (1936) Niskavuoren naiset (1936) Juurakon Hulda (1937) Justiina (1937) Naiset ja naamarit (1937) Vihreä kulta (1938) Niskavuoren leipä (1939) Vastamyrkky (1939) Niskavuoren nuori emäntä (1940) Yliopistovuodet Helsingissä (1945) Kuningas hovinarrina (1945) Tuntematon tuomari (1945) Häjynpuoleisia pikkunäytelmiä (1945) Niskavuoren Heta (1950) Entäs nyt, Niskavuori? (1953) Näytelmien lisäksi Wuolijoki on kirjoittanut kuunnelmia, romaaneja ja muistelmateoksia. Avioeronsa jälkeen Martta ihastuu pehtooriin, ja alkaa odottaa tämän lasta Käly. Jatkosodan maanpetostuomio Jatkosodan aikana Wuolijoki vangittiin hänen autettuaan neuvostoliittolaista desanttia Kerttu Nuortevaa. Akusti Muumäki Niskavuoren renki, myöhemmin Hetan puoliso Timo Torikka. 54. Näytelmän aiheena on Loviisan konflikti Aarnen kanssa ja Martan konflikti Aarnen, Ilonan ja Loviisan kanssa Toini Vartiainen. Suomalaisuuden tulkinta ja Yleisradion toimintaperiaatteet radiosarjoissa Työmiehen perhe, kalle-Kustaa Korkin seikkailuja ja Kankkulan kaivolla 1945–1964. Mukana näytelmässä Niskavuoren nuori emäntä Mirjami Kuosmanen. Hella Wuolijoen sisar Salme Murrik oli lyhyen aikaa naimisissa Eino Pekkalan kanssa ja muutti avioeron jälkeen Isoon-Britanniaan, jossa solmi uuden avioliiton. Hahmolla on miespääosa 1880-luvulle ajoittuvassa näytelmässä Niskavuoren nuori emäntä ja sivuosa 1890–1920-luvuille ajoittuvassa näytelmässä Niskavuoren Heta Loviisa Niskavuori. Samoihin aikoihin hän tapasi tulevan aviomiehensä, ylioppilassosialisti (myöh. Sisällysluettelo 1 Tematiikka 2 Sijainti 3 Kirjoittaja 4 Näytelmät 4.1 Niskavuoren naiset 4.2 Niskavuoren leipä 4.3 Niskavuoren nuori emäntä 4.4 Niskavuoren Heta 4.5 Entäs nyt, Niskavuori? 5 Elokuvasovitukset 6 Niskavuori-näytelmien henkilöt 6.1 Ensimmäinen sukupolvi 6.1.1 Niskavuoren vanha emäntä 6.1.2 Saaroisten isäntä 6.1.3 Juse-muori 6.2 Toinen sukupolvi 6.2.1 Juhani Niskavuori 6.2.2 Heta Niskavuori 6.2.3 Antti Niskavuori 6.2.4 Kustaava Niskavuori 6.2.5 Loviisa Niskavuori (o.s Längelmäki. Wuolijoki vapautui, kun välirauha oli solmittu vuonna 1944. Sarjan ensimmäisellä näytelmällä, Niskavuoren naisilla, oli ratkaiseva merkitys Wuolijoen uralle Kaarlo Halttunen. Wuolijoki oli yksi Nuortevan yhteyshenkilöistä Suomessa. Sivuhenkilö näytelmissä Niskavuoren leipä ja Entäs nyt, Niskavuori? Laineen elokuvissa Niskavuoren Aarne ja Niskavuori taistelee Kaarloa näyttelee Artturi Laakso Juhani Niemelä. Suuri paino asiassa oli ministeri Väinö Tannerin ja hänen puolisonsa vaikutusvallalla; he asettuivat puolustamaan Wuolijokea ylemmissä oikeusasteissa. Martta ei kuitenkaan halua naimisiin pehtoorin kanssa ja pehtoori joutuu lähtemään Niskavuorelta Pohjanmaa. Muutamat muutkin Yleisradion toimihenkilöt, näkyvimpänä esitelmä- ja selostusosaston päällikkö Erkki Vala, menettivät Wuolijoen irtisanomisen ja radion "normalisoinnin" myötä työpaikkansa. Tarinan tasolla hän oli vanhentunut vain viitisen vuotta Kirsti Hurme. Hän toimi kansanedustajana vuosina 1946–1947 oltuaan sota-ajan turvasäilössä. Juhani Multia Pääartikkeli: Juhani Multia Juhanin ja Malviinan poika, kumpaisenkin esikoinen Lena Meriläinen. Wuolijoki oli idänkaupan pioneereja Suomessa. Verraten vapaamielinen Aarne Niskavuori. Pariskunta solmi avioliiton vuonna 1908, minkä jälkeen Murrik käytti nimeä Hella Wuolijoki. Vuoden 1987 televisioelokuvassa Siipirikkoa näyttelee Tuija Ernamo Lea Joutseno. Hän antoi Nuortevalle ruokatarvikkeita, majoitti tätä yhden yön ja tapasi kaksi kertaa Helsingissä. Anna-Liisa kuvataan iloluontoisena, samantyyppisenä kuin tätinsä Kustaava, joka niinikään oli sisarussarjansa pahnanpohjimmainen Leni Katajakoski. Vuoden 1949 jälkipuoliskolla Yleisradion ohjelmistosta karsittiin melko kovalla kädellä Wuolijoen kaudella aloitettuja ohjelmia, joita etenkin ohjelmajohtaja Jussi Koskiluoma piti kaavamaisina ja yksipuolisina.

0 - Niskavuori (elokuva)
1 - Hella Wuolijoki
2 - 1880-luku
3 - 1940-luku
4 - Niskavuoren naiset
5 - Helsingin Kaupunginteatteri
6 - Matti Kassila
7 - Niskavuori (elokuva)
8 - Niskavuoren leipä
9 - Suomalaiset
10 - Kaupungistuminen
11 - Maaltamuutto
12 - Suomen sisällissota
13 - Toinen maailmansota
14 - Längelmäki
15 - Häme
16 - Hämeenlinna
17 - Hauho
18 - Hausjärvi
19 - Lammi
20 - Uusimaa